perjantai 30. marraskuuta 2012

Tytöt neuvolassa

Taidettiin juuri eilen isännän kanssa päättää siitä, että lapsilukumme on täynnä. Vai voiko tästä nyt edes sitten päättää vielä, kun kuopus on juuri oppinut nukkumaan inhimillisesti yönsä ja vatsavaivatkin ovat jättäneet pikkuisen rauhaan.

Onhan niitä hetkiä, kun ajattelee, että nyt riittää, nämä lapset ovat ihan tarpeeksi. Mutta toisaalta taas niitä hetkiä, kun haikeudella ja kostein silmäkulmin miettii sitä ihanaa odotusaikaa.

Eilen kuitenkin tuli selväksi se, että Elliltä pieneksi jääneet vaatteet voidaan laittaa kiertoon. Ja onhan se niinkin, että jos ja kun ikinä meille tulisi se kolmas lapsi, niin saahan hänelle sitten uusia vaatteita lisää. Kunhan vuosi vaihtuu ja joulut on juhlittu, niin laitan sitten pienet tytön vaatteet myyntiin, ainakin osan niistä.

Eilen käytiin tyttöjen kanssa neuvolassa. Alina sai esitellä taitojaan 2-vuotisneuvolassa. Terveydenhoitaja kehui Alinaa reippaaksi ja tomeraksi tytöksi. Alina höpötteli välillä ihan oikeitakin lauseita, mutta välillä lauseisiin sekoittuu se ihan oma kieli ja oikeat sanat. Pituutta hänellä oli 83 cm ja painoa 12,3 kiloa. Hyvin kasvaa ja vihdoinkin alkaa käyrätkin nousta ylöspäin.

Elli täytti eilen kuusi viikkoa. Hän on alkanut jutella ja on kovin kiinnostunut ympäristöstä, hereillä ollessaan tarkkailee lelukaarta ja hihkuu sille. Päätäkin hän kannattaa jo melkoisen hienosti. Saimme ohjeen treenata oleilua lattialla, jotta jossain vaiheessa kääntyminenkin alkaa sitten luonnistua. Ellillä oli alkuviikosta tosi runsaasti hormoninäppyä rintakehässä, mutta nyt se on jo paranemaan päin. Koko rintakehä oli ihan kirkuvan punainen. Pikkuisen on vielä poskilla rosoista punaisuutta, mutta senkin luulisi pian helpottavan kun putsaamme sitä antiseptiselläliuoksella.
Ellin mitat olivat 55 cm ja 4565 grammaa. Hurjasti on kasvanut!

Viikonlopuksi olenkin suunnitellut vähän tonttuilua! Vintiltä haetaan kyntteliköt ja muitakin joulukoristeita. Sittten hieman siivoillaan ja järjestetään paikkoja. Alina saa myös leipoa elämänsä ensimmäiset joulupiparit viikonloppuna, annetaan niitä sitten isovanhemmille, kun ei niitä kukaan meidän perheestä kuitenkaan syö, kun ei oikein tykätä.

Ulkona on tällä hetkellä ihanan valkoista, vaikka tuo kamala tuuli ja joka puolelta sinkoava lumipyry ei miellytä tätä ulkoilijaa. Tänään siis päiväunet lapsilla sisätiloissa, kohtahan jo niiden aika onkin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti