Pienempi rinsessa tykkää "kikaa". Onneksemme omassa pihassamme on leikkimökki (muumimökki), hiekkalaatikko, roikkumisrenkaat (mitkälie?), keinut ja rutkasti tilaa temmeltää. Mukavaa kun voi olla leppoisasti myös omalla pihalla, eikä tarvitse lähteä kauemmas hakemaan viihtyvyyttä.
Alina rakastaa voikukkia, iskä ei. Alina on kerännyt jokapäivä kimpun keltaisia "aaingonkukkia" ja nyt on sitten hämmästelty kun ne muuttuvat "puhalluskukiksi". Elli puhaltaa myös noita kukkia, mutta onnistuu aina laittamaan suuhunsa ne haituvat ja sitten ei ole muuten yhtään hauskaa enää.
Viikonloppuna oltiin yhden tavaratalon pihalla ilmaisissa laitteissa riakkumassa. Alina uskaltautui ensimmäisen kerran elämässään myös toukkajunaan, kuten myös pikkusiskokin. Pikkusiskon kaulasta pidettiin niin lujaa kiinni, aivan kuten äiti neuvoi.
Perjantaina saatiin isomman rinsessan kanssa hiukan yhteistä aikaa, kun mentiin viettämään kivaa päivää viimeisen kerhopäivän kunniaksi. Mukana olivat muutkin kerholapset vanhempineen. Kävelimme pitkospuita pitkin suoalueella ja kiipesimme näköalatorniin. Itsekin ensikertalaisena, olin tosi ihmeissäni siitä kaikesta näkymästä. Vaikuttavaa!
Ja kaiken kukkuraksi eräänä päivänä kun oltiin tulossa kerhosta kotiin, soitti mummu ja käski kiiruhtamaan äkkiä kotiin, sillä he odottivat meillä kotona jonkun yllätyksen kanssa. Oli aikamoista kun tultiin pihaan ja terassin kaiteen alaraosta kurkisti pienet tassut.
Tämmösen lellivauvan olivat isovanhemmat hankkineet itselleen eläkepäivien ratoksi! Ja johan on sitten meininkiä tässä kaverissa, kuin pienessä kylässä konsanaan!