maanantai 17. syyskuuta 2012

Päivät sujuu leikkien!





Meillä on kotona tällainen tyttö, pieni leikkijä. Pienen tytön kekseliäisyys yllättää monta kertaa päivässä. Meillä on päiviä, kun leikkikattilassa keitetään maissinaksuja ja päiviä, jolloin oikeassa kattilassa keitellään muoviomenaa.
Päiviä, jolloin äidin puhelin häviää yllättäen ja löytyy myöhemmin nuken haalarin sisältä.

Viimeksi tänään etsin kuumeisesti pankkitunnuksia, jotka etsinnän jälkeen löytyivät sitten kaapista, jossa säilytän muovikulhoja ja vuokia. Eräs askartelija oli sen sinne piilottanut.

Meille on kertynyt leluja älytön määrä ja luulempa vain, että mitä enemmän ikää kertyy sen enempi lelujakin on. Välillä piilotan osan leluista ja otan sitten taas myöhemmin käyttöön, jolloin ne tuntuvat kuin uusilta.
Käyn paljon kirpputoreilla, joista aiemmin ostin pelkkiä vaatteita. Nyt kun Alina on jo isompi tyttö, niin tulee enemmän katseltua ja jopa ihan osteltuakin leluja käytettyinä. Siksipä teinkin mieluisimmista löydöistä teille pienen esittelyn.

Punaiset, luultavasti jostain 70-luvulta peräisin olevat nukenvaunut löytyivät kesällä rompetorilta, Loimaalta. Mukana saatiin ehta 70-luvun kookas muovinukke, joka tällä hetkellä nököttää kodinhoitohuoneen pesualtaassa ja odottelee itselleen vaatteita ja sitä, että joku harjaisi sen muhkean tukan.

Vaunujen kyydissä kuvassa lepäilee minun vanha mollani, naama vähän suttuinen, mutta muuten niin lempeä.

Muutama pehmolelukin kuuluu suosikkeihin, näillä ei juuri leikitä, mutta ne ovat tunnearvoltaan suuria. Vasemmanpuoleinen nallukka on minun vanha. Tässä taannoin sain äidiltäni ison kassin vanhoja pehmojani ja tämä on yksi sieltä. Oikeanpuolimmainen nalle on ihana ja hetken mietin uskallanko edes laskea sitä lelukoriin, mutta tuo on niin vahvaa tekoa, vaikka vanha onkin, että tuskin hajoaa neidin käsittelyssä. Nalle on peräisin äitini äidin äidiltä ja muistan hyvin sen, kun tuolla ja muilla mamman sängyn päällä istuneilla leluilla ei saanut rajusti leikkiä. Jos joku tietää mikä vuosiluku on kyseessä, niin kertokaa!!

Kuva nyt ei suostunut sitten menemään oikeinpäin, mutta kuvassa on muovirottinkinen laukku, jonka nappasin muutamalla eurolla kirpparilta mukaani. Ensin ajattelin pitää sen itselläni, on meinaan aika korea, mutta halusin sittenkin antaa sen tytölle leikkeihin ja mieluinen on ollut.

Vauvalle olen kirpputorilta löytänyt 20 sentillä tällaisen keikkuvan nallen, jonka silmät räpsyy, kun se keikkuu. Tämä vain on jo leikeissä, sillä innokas isosisko rakastui siihen heti sen nähtyään. 





2 kommenttia:

  1. Mulla oli joskus pienenä mummolassa ihan samanlaiset vaunut! :) Taisivat olla vielä äitini vanhat.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihanat! Meillä on noita vanhanaikaisia kolmet, hiukan on täytynyt olla ahne! :D

    VastaaPoista