tiistai 4. helmikuuta 2014

Päiväunien aikaan surruteltua

Niin no, enhän mä nyt meinaa pysyä pöksyissäni täällä, kun sain Ellin päiväunien aikana ommeltua mahtimekon. (Olen siis ihan oikeesti melko paska ompelija, joten tämä on multa jo ihan liian suuri saavutus)






Suunnittelin alunperin mekon tuolle vanhemmalle tytölle, mutta mekko on mitoiltaan liian iso. Tai siltä se näyttää. En ole vielä saanut suostuteltua meidän balleriinaa mekon sisään. Ja tuskin saankaan ja sekös pistää ärsyttämään. 


Huomenna ajattelin, että voisin kokeilla tehdä myös itselleni jotain. Kaapista löytyi kiva trikookangaspala, josta voisi kokeilla jotain kesäkolttua itselle. Näillä taidoilla siitä tulee minulle pieni, kun kerran lapsille tarkoitetut ompelukset ovat liian suuria. Heh, harjoitus tekee mestarin, vai kuinka?

Jos linjoilla on muita ompelijaihmisiä, voisitteko mainita ohimennen muutaman kangaskaupan tai paikan, josta saisi edullisesti kivoja kankaita. Kiitän!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti