torstai 14. helmikuuta 2013

Kevät-intonen

Kevät tuo aina tullessaan sellaisen superhimosiivousinnon, siis ainakin minulle, ihmiselle, joka on jo valmiiksi vähän ehkä liiankin tarkka kotinsa siisteydestä.
Tällä hetkellä keittiössä kylläkin haisee roskapussi, kainaloissa hiki ja olohuoneen lattiaan joku ihana esikoistyttö on liimannut pääsiäisaiheisia tarroja. Uh, iihanaa!


Ystäväni myi minulle tai meille, meidän kotiin, leikkihuoneeseen tytöille hyllyt ja nyt on aivan ihana kerätä leluja, kun kaikki saa kivasti samaan hyllykköön, eikä laatikoita tarvitse pinota joka nurkkaan.

Viime viikonloppuna sain isännältä käskyn ottaa viimeisimmätkin jouluvalot pois. No eihän niitä kukaan edes nähnyt, paitsi yläkerran makuuhuoneen valot, jotka roikkuivat ikkunassa.

Keväästä iloiten olen myös siivoillut tytteleiden vaatekaappeja ja voi ihme, miten paljon esikoisella onkaan vaatteita. Ellin vaatekaappi on himpun verran tyhjempi ja sieltä saa koko ajan laittaa pieniä pois. Ja näyttää uhkaavasti siltä, että oma varastotilat alkaa kyllä täyttyä vähän liiankin nopeaan. Eli jossain vaiheessa taas tulee aika kun pitää viedä vaatteita kirpputorille.



Turkoosi väri on alkanut miellyttää omaa silmää, mutta isännän lämmitys kyseiseen väriin on vielä käynnissä. Olen vaivihkaa ostellut turkooseja kynttiläkuppeja olohuoneeseen ja suunnitelmissa olisi myös turkoosi, ihanan raikas verhokappa. Ja hei, eihän nuo miehet mitään koskaan huomaa, jos verhot on vaihdettu, mutta heti jos menet sanomaan, että "huomasitko nuo kivat verhot jotka ompelin", niin kyllähän sitten puututaan siihen, että verhon toinen pää on vähän vinoon ommeltu. Olohuoneessa on edelleen joulunpunaiset tyynynpäälliset koristetyynyissä, en ole viitsinyt vaihtaa, kun ei ole tilalle mitään mitä laittaa, valkoiset olisivat ihanat.

Vanha kuva olohuoneesta.

Ja nyt se taas iski. Tänään on pakko tehdä yhdistyksen hommia, mutta ooh, kun tulee viikonloppu kaivan itseni jälleen vintille ja siivoan sen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti