Rinnetalo on taas hiljentynyt, sillä pienet lapsukaiset ovat päiväunillansa. Täytyy myöntää, että nukahdin itsekin, ennen kuin esikoinen ehti nukahtaa. Muutama viimeyö eivät ole olleet ihan juuri sitä, mitä kuuluisi, mutta onkohan kellään pienten lasten vanhemmilla kovin unelmaisia öitä, varsinkaan niillä joiden lapset ovat alle kaksi vuotiaita.
Talossamme majailee pöpö, joka tähän mennessä on ehtinyt tarttua tuohon esikoiseemme. Yskä, nuha ja kuume tekevät öistä melko piparisia, mutta onneksi sentään päivät kulkevat ihan omalla tavallisella rytmillänsä. Kaiken kukkuraksi isäntäkin ilmoitteli aamulla, että kurkku on karhea. Ompas kerrassaan mukavaa kuvitella jouluaatto, jossa on räkäinen lapsi ja yksi isompi räkäpää.
Tänään oli Ellin neuvola. Neidille tuli juuri kaksi kuukautta täyteen ja tämän kunniaksi hän sai rota-rokotteen. Kyllä naurettiin yhdessä neuvolan terveydenhoitajan kanssa kun Elli yökkäili. Kuitenkin aine maistui niin hyvältä, että tyttö maiskutteli vielä pitkään rokotteen saamisen jälkeenkin.
Pituus oli 57,5 cm (55,0 cm) ja painoa oli 5020 g (4565 g). Reippaasti kasvaa meidän Elli!
Itsekin pääsin käymään vaa'alla ja jopas se saikin tämän mamman hämmästelemään. Omissa mielikuvissani olin ajatellut, että painon on näiden kuuden torttupellillisen jälkeen noussut jonnekin 100 kiloon, mutta yllätys olikin se, että tosiasiassa painoa olikin vain 700 grammaa enemmän kuin silloin kun aloin odottaa tuota toista tyttöä. Hyvä minä, lisää torttuja!!
Koko raskauden aikana painoa taisi tulla kymmenisen kiloa ja se on nyt jo tipotiessään. Ihanaa! Kunhan saadaa joulu lusittua ahmimalla kinkkua ja laatikoita, niin sitten alkaa painonpudotus, näin se on! Kun on kerran kaksi pientä ihanaa tyttöä jo kotona, niin nytpä voikin sitten rauhassa pudotella kiloja, koska seuraavaa raskautta saadaan odotella, mikäli sellaista edes koskaan enää tulee.
Jouluasiat alkavat olla järjestyksessä, tänään täytyy hakea vähän joulukukkia ja servettejä, kynttilöitä ja teippiä, lahjakasseja ja lahjojakin vielä. Huomenna sitten jouluruokia ihan vain vähän.
Tänä vuonna aatto vietetään syöden ensin anoppilassa, sitten illalla varmaan vielä pikkulautaselliset kotona. Joulupäiväksi suuntaamme Turkuun, minun vanhempieni luokse, joten kotiin on turha ostaa kasoittan ruokaa, koska kuitenkin aina isovanhemmilta saadaan jotkut kivat doggybagit mukaamme kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti