Isäntä siis tosiaan tuossa taannoin kyseli, että millonkas ne pääsiäisen pyhäpäivät on, jotta jos lähdettäisiin jonnekin hotelliin yöksi koko pesue. Sehän sai tämän mamman sukat pyörimään ja hotelli olikin varattu jo seuraavana päivänä.
Perjantaina matkattiin siis Turun nurkkiin, Lietoon, isoveljeni luokse. Tiedossa oli hyvää ruokaa. Veljelläni on joku erikoinen savustin, missä oli sitten ollut sianniskapala muhimassa puolipäivää. Vatsakuvut tuli täytettyä aivan taivaallisella ruoalla (miksen ottanut ruoasta kuvaa?) ja syötyämme ajeltiin Turun keskustaan Marina Palace-hotelliin.
Olin varannut meille Superior-huoneen, mikä on hieman normaalia huonetta parempi. Heti jo ala-aulassa kirjatessamme itseämme sisään, saimme ihan tosi hyvää palvelua. Alina sai valita isosta aarrearkusta yhden lelun. Tyttö nappasi reippaasti itselleen pienen siivoussetin, missä oli rikkalapio, harja, pesusieni, roskapönttö ja pesuainepullo. Lisäksi Alina sai vastaanotontytöltä värityskirjan ja puuvärit.
Huone oli ylimmässä kerroksessa, tai ei ihan, sillä yläpuolella on vielä yksi kerros, jossa majailee muuan hamppari-keisari. Näköala oli suoraan Aurajoelle ja oi voi jos vain olisi ollut kesä. Toisaalta nämä ihanat keväisetkin maisemat olivat tosi ihanat. Ja varsinkin tällaselle entiselle turkulaiselle tosi rakkaat.
Alinalle lupasimme, että hän pääsee kylpyyn sitten illalla. Ja tämähän sitten seisoi passissa koko ajan siellä vessassa hokien "pylkyyn". Päätin sitten itsekin käydä kylvyssä ja olihan se hauskaa. Roiskittiin Alinan kanssa kaksin vettä niin, ettei pieni pyyhe enää riittänyt kylvyn jälkeen lattian kuivaamiseen. Ja sitä naurun määrää!
Perjantai-ilta sujuikin ihan vain ihanassa kingsize-sängyssä köllien ja telkkaria tuijotellen. Oltiin ostettu kaupasta hiukan herkkuja, ettei tarvitse minibaariin tuhlata.
Huoneeseen oli tuotu Ellille pinnasänky ja Alinaa varten oli sijattu vuode vuodesohvaan. Siirrettiin sohva kiinni meidän sänkyymme. Kuitenkin illalla lasten mennessä nukkumaan järjestelyt hiukan muuttuivat, sillä Alina nukahti meidän väliin ja Elli nukahti sitten sinne vuodesohvalle. Ja mikä parasta, Elli nukkui elämänsä ensimmäisen yön putkeen, ilman syöttöjä. Illalla pikkuinen vetäisi ensimmäiset kaurapuuronsa, joten jos sillä ja hotellihuoneen ilmastoinnin hurinalla oli joku vaikutus neidin superpitkään unipätkään kello puoli kymmenestä aamu kuuteen.
Ja niin, äitihän ei sitten nukkunut tietenkään hyvin. Minä hikoilin, hain välillä särkylääkettä (järjevä ihminen kävi torstaina poistattamassa viisurin) ja katselin ikkunasta kun ambulanssit huusi kilpaa aurajoenvarressa. (juu kyllähän meilläkin ambulanssseja on, mutta harvemmin niitä näkee. ja kyllä, olen pian 24 v.)
Aamulla suunnattiin sitten ihanalle aamupalalle hotellin alakertaan. Alinakin söi reippaasti nakkinsa ja "mukamakansa" (kananmunansa). Syömisen jälkeen huilattiin hetki ja minä pakkasin omaisuudet kasseihin ja sitten lähdettiinkin metsästämään parkkipaikkaa Turun keskustasta ja kyllähän sieltä Kauppahallin takaa sellainen löytyikin.
Muutamat putiikit siinä kierreltiin, hämmästykseksenne en ostanut kuin itselleni villapaidan ja Alinalle hiuspantoja ja myös isäni liittyi sitten seuraamme.
Kun kesä koittaa, aion kyllä tulla Turkuun ja kierrellä kauppoja ihan rauhassa keskustassa. Jotenkin tunsin itseni siellä kyllä niin lande-spedeksi. Ihmisiä ahdistavan paljon ja kaikki kaupat muuttaneet uusiin tiloihin tai häipyneet kokonaan keskustasta.
Olin jo ennen reissua suunnitellut, että menen sitten Alinan kanssa kaksin bussilla vanhempieni luokse siihen autuaalliseen kerrostalolähiöön, Runosmäkeen, jossa pienen ikäni olin asunut. Isäni hyppäsi myös bussin kyytiin ja niin sitä mentiin. Mielessäni pohdin, että ei minusta kyllä enää olisi tollaseen bussirumbaan. Ihan järkyttävän kuuma, liikaa ihmisiä,
Maalla onkin siis ihan mukavaa!
Äitini luona tarjolla olikin sitten pääsiäislounas, mmm kaljalihaa. Veljeni vaimokkeineen ja koirineen tulivat myös syömään ja kyllä sitä menoa siinä sitten riitti.
Kotimatka olikin sitten melko väsynyt. Alina nukahti lähes välittömästä autoon päästyään, samoin minä ja Elli taisi nukahtaa jo heti kun oli kaukalonvyöt kiinni.
Kerrassaan mainio matka ja tuli niin hyvään rakoon. Ja ihan heti voisin lähteä uudestaan. Yrittäjämiehen avovaimona ja kahden lapsen äitinä tuollaisia hermolomia pitäisi olla useammin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti